Naperon loisto, Epun flegmaattisuus & kolmikon treenailu

Meillä on mennyt taas kivasti. Ilmat ovat hieman viilenneet, minkä johdosta treenaamista ollaan voitu taas lisätä ja muokata samalla normaalimpaan rytmiinsä. Myös muutamissa kisoissa ollaan käyty, vaihtelevalla menestyksellä.

Sakari lähti kolmikon kanssa 18. päivä vierailemaan Yawnissa. Napero oli ainoa, jolla riitti tarpeeksi kiinnostusta ja keskittymistä palveluskokeeseen, ja se suoriutuikin  kokeesta pistein 97, saaden näin ollen BH'n tittelirivilleen. Weeti sai kokeesta vaivaiset 23 pistettä, jotka eivät riittäneet lähellekään vaadittuun. Eppu puolestaan kärsi väsymyksestä ja jäi näin ollen Sakarin päätöksestä kilpailun ulkopuolelle.

Weeti ja Napero pursuavat energiaa, mutta Eppu on vieläkin hieman flegmaattinen ja väsynyt, joten treenailut on tehty kunkin itsensä mukaan. Parivaljakko W & N harjoittelee siis suht normaalisti, kun taas Epun kanssa pyritään tekemään mahdollisimman rauhallinen ja hidastempoinen paluu normaaliin rutiinin. Eiköhän tuo poika tuosta piristy, kun käydään muutamissa kisoissa ja näyttelykehissä pyörähtelemässä. Esiintyminen on ainakin yleensä saanut tähän walesiin potkua, toivottavasti tälläkin kertaa.

Remontti on nyt melkolailla pysähdyksissä, makuuhuoneeseen ei ole vieläkään löytynyt sopivia kalusteita, eikä oikein iskeviä tapettejakaan, sisustustarvikkeista puhumattakaan. Päässä kuohuu, kun ei mitään sopivaa löydy, mutta täytyy nyt vielä sinnitellä tuon patjan kanssa eteenpäin, sillä tästä huoneesta täytyy tulla täydellinen, kesti se sitten miten kauan tahansa.

Tällä hetkellä remontin ohitse menee kyllä ehdottomasti koirat. Niitä pitäisi nyt saada kisautettua ja ryhtyä sen jälkeen miettimään, kenelle haluaisin pennut ensimmäisenä. Joitain tuloksia tarvitsevat nyt kaikki, eikä kenelläkään ole taipparikaan vielä hyväksytty, joten pentueeseen menee vielä hieman aikaa, tulee se kenelle tahansa. Täytyy nyt tutkailla, millaisia yksilöitä ulkomailtakin jalostukseen löytyy, josko sieltä jokin alkaisi vaikuttaa täydelliseltä jollekin kolmesta sprinkustamme.

Sakarin kanssa ollaan alettu nyt puhua tuosta lapsestakin enemmän, ja oon sille sanonut, että jossain vaiheessa moinen varmasti hankitaan, mutta ei ennen ensimmäistä pentuetta --- jos mitään yllättävää ei käy. Mutta mutta, tuli tässä käytyä Sakarin siskon luona, jolle syntyi tammikuussa poika.. Eikä voi kyllä sanoa, ettei äitiys ala jo houkuttaa - vaikkakin vain pienesti. Täytyy nyt vielä tarkkailla, mitä tästä tulee.

Meeri

Olkkarissa uudet sohvat, makkarissa pelkkä patja

Päivät uudessa talossa ovat kuluneet kuin siivillä. Suurin osa ajasta on mennyt remontoimiseen, mutta tietysti muutakin ollaan ehditty tekemään. Kuuma ilma on oikeastaan ainoa haittatekijä remontoinnissa, sillä hurjapäinen ahertaminen tekee olosta entistä hiostavamman. Sakari ei nyt ole enää ujuttanut jälkikasvua jokaiseen keskusteluun mukaan, joten ei ole tarvinnut keksiä mitään kummempia tekosyitäkään. Suht rauhallisesti meillä on mennyt.

Flickr, back_garage

Naapurit ovat olleet innokkaina meitä auttamassa remontissa. Olohuoneen ja makuuhuoneen pinnat on nyt uusittu ja olohuoneeseen ollaan saatu jo uusi kalustuskin. Täytyy sanoa, että vihreän ja ruskean sävyt miellyttävät silmääni kyllä todella suuresti. Huoneeseen olen siis äärettömän tyytyväinen. Siitä tuli rento mutta myös tyylikäs, sekä käytännöllinenkin. Ostoksilla Sakarin kanssa käydessämme löysimme ihanat vihreät nojatuolit, sekä raidallisen ruskeasävyisen sohvan. Lisäksi saimme Sakarin vanhemmilta suuren maton. Itse toin taholtani tauluja ja lampun, ja ostimme sitten yhdess'ä Sakarin kanssa muutamia lisää, sekä vihertäviä kasveja somistukseksi. Tyytyväinen kyllä olen, eikä olohuoneen remonttiin mennytkään niin paljon aikaa, kuin olin kuvitellut.

Alkupeärisen suunnitelmani mukaan meidän oli tarkoitus remontoida ensimmäisenä makuuhuone, mutta valitettavasti emme ole vielä löytäneet haluamiamme kalusteita, joten se on nyt sitten vielä kesken. Keskellä makuuhuonetta lojuu tällä hetkellä vanhan parisängyn patja, jolla vietämme yömme. Patja on onneksi paksu, joten kovasta lattiasta ei sentään tarvitse kärsiä vaan yöt saa nukuttua ihan kunnolla.

Tänään Sakari lähti metsälle parin kaverinsa kanssa, ottaen Naperon mukaansa. Meikäläisellä on siis ollut aikaa treenailla noiden poikien kanssa. Ollaan otettu pieniä seisontaharjoituksia näyttelyitä varten ja molemmilta kyllä sujuu, vaikka kuumuus välillä risoo yhden jos toisenkin hermoja. Lisäksi treenailtiin yleisesti tota näyttelykehässä toimimista, joka on kyllä pojilla ihan huippuluokkaa. Weeti on oikea konkari, ja vaikka Eppu ei kovin monessa näyttelyssä ole vielä käynyt, on homma silti hanskassa pojankin suunnalla.  Täytyy sanoa, että ei voi muuta kuin olla ylpeä.

Kuumuuden takia ei olla niinkään käyttölajeja harjoitettu, ja ne nyt onkin suurimmaksi osaksi tuon Sakarin heiniä. Vähän tokoliikkeitä treenailtiin, mutta se nyt jäi oikeastaan siihen. Pienellä kävelylenkillä käytiin, samalla poikkesin sitten kauppaankin - on nuo kaapit päässyt uhkaavasti tyhjentymään.

Nyt nuo poijat tossa lepäilee, niin minä asetun kyllä uudelle sohvalle lukemaan keskeneräistä romaaniani. Ehkä tuo Sakarikin sieltä sitten suvaitsee pikku hiljaa palata kotiinkin, jos nyt viimeistään päivälliselle.

Meeri

Remonttihaaveita & uusi talo

Sakarin kanssa ollaan koitettu parhaamme mukaan laittaa tuota punaista päärakennusta kuntoon. Ulkoahan tuo on vasta remontoitukin, mutta sisällä kaipaa kyllä laittoa. Omat kädet syyhyää päästä kunnolla sisustamaan, sisällähän on nyt vain niukka ja köyhänoloinen kalustus, eikä verhoja tai mitään. Sille asialle täytyy kyllä tehdä jotain - ja äkkiä - mutta ennen  kaikkea täytyy nyt saada purettua nuo julmetunmoiset muuttolaatikot ja nyssykät. Tavaroiden paikoilleen järjestelemiseen menee varmasti monta päivää, useampi viikkokin.. Mutta sen jälkeen voidaan toivottavasti hengähtää.

Me koitetaan täällä kitkutella paljaalla sisustuksella, mutta täytyy sanoa, että kauaa en moiseen pysty. Täytyy kyllä ruveta ensi töikseen tuota makuuhuonetta laittamaan kuntoon, sen jälkeen saa sitten seurata perässä olohuone ja keittiö.. Mutta tuo makkari on kyllä välttämätön. Olen jo pitkään pohtinut ja luonnostellut, suunnitellut ja tutkaillut sisustuslehtiä ja jonkinmoinen visio mulla on päässäni, pitäisi se vaan vielä iskeä ton miehenkin päähän.

Mua kyllä hieman häiritsee, miten Sakari ottaa yhä uudelleen ja uudelleen puheeksi jälkikasvun. Mulla ei just nyt ole aikaa ajatella lastentekoa, mä haluan vain keskittyä remonttiin ja koirien kasvattamiseen. Niitä pitäis kisata, eritoten käyttää näyttelyissä ja alkaa sitä ensimmäistä pentuettakin suunnitella. Mä en vaan kykene siihen kaikkeen, jos pitäisi vielä stressata lapsen saamisesta - mähän stressaan siitä jo valmiiksikin, mitä siitä muka tulis jos me nyt alettais yrittämään, ei ei ja ei, mä en nyt voi ajatella sellaista.

Jospa sitten palaisin tuohon sprinkkukolmikkoomme. Napero, Eppu ja Weeti on tänään tutkinut uuden asunnon läpikotaisin ja pihamaakin alkaa jo tuntua kotoisammalta. Aluksi joukon vanhin, Weeti ei ollut hyväksyäkseen uutta kotitilaa, mutta kyllähän tuo lopulta alkoi näytätä merkkejä hyväksynnästäkin. Eppu puolestaan otti uuden kodin innolla vastaan, eikä minkäänlaista arkuutta tai epäileväisyyttä näkynyt. Naperohan on tuon Epun ylin ystävä, joten seurasi sitten hetken emmittyään pojan mallia ja hyväksyi melko nopeasti uuden pihapiirin.

Käytiin tossa vielä iltalenkillä koko viisikko. Sakari yritti taas ujuttaa mulle mieleen ajatusta lapsen hankkimisesta, mutta vaihdoin tyynesti aihetta, ikään kuin en olisi kuullutkaan sen mainitsevan asian. Mä en vaan ole vielä valmis, luulisi miehen jo tajuavan. Kyllä mä vielä -... joskus, nyt ei vaan oo oikea hetki, en mä ole valmis äidiksi.

Koirat pääsi olkkariin yöksi, missä Weeti vanhimpana konkarina valloitti ainokaisen sohvan rämämme, pakottaen muut tyytymään räsymattoihin lattialla. Sama jako meillä on ollut vuodesta toiseen ennenkin. Sakari haluais vielä valvoa illasta, mutta mä en tiedä jaksanko. Se alkaa kuitenkin taas ehdotella... Noh, kyllä mä varmaan jotain keksin. Tää remontti on ainakin saatava ensin kondikseen, ennen en edes harkitse.

Meeri